Miten motivoida itsensä opiskelemaan, kun ei yhtään huvita
Kun haluat motivoida itsesi opiskelemaan, aloita jostain pienestä ja konkreettisesta: kirjoita kolme kysymystä, joihin haluat vastata tänään, vie puhelin toiseen huoneeseen ja laita ajastin 25 minuuttiin. Uudelleenlukemisen sijaan testaa itseäsi: se toimii paremmin ja antaa aivoille nopeammin edistymisen tunteen, joten haluat jatkaa. Alla: miksi lukemisen aloittaminen on niin vaikeaa, suunnitelma tälle päivälle, eniten tutkitut tekniikat ja mitä tehdä, kun luettavaa on liikaa.
- Lukemisen aloittaminen on vaikeaa, koska palkinto (tentti, arvosana) on kaukana ja luettava aineisto tuntuu isolta ja sekavalta.
- Paras aloitus: kolme konkreettista kysymystä tälle päivälle, 25 minuutin blokki ja puhelin pois huoneesta.
- Dunloskyn ym. (2013) katsaus arvioi itsensä testaamisen ja lukemisen hajauttamisen hyödyllisimmiksi tekniikoiksi; alleviivaus ja uudelleenlukeminen arvioitiin vähän hyödyllisiksi.
- Opiskelijat, jotka harjoittelivat tekstin palauttamista muistista, muistivat sen viikkoa myöhemmin paremmin kuin ne, jotka vain lukivat sen uudelleen (Roediger ja Karpicke, 2006).
- Lukemisen hajauttaminen useammalle päivälle tuottaa paremman muistijäljen kuin saman ajan käyttäminen yhteen istuntoon (Cepeda ym., 2006).
Miksi lukeminen ei huvita (ja miksi se ei ole laiskuutta)
Tenttiin lukemisessa on kolme piirrettä, joista aivot eivät pidä: palkinto on kaukana (tentti ensi kuussa), tehtävä on epämääräinen (”lue historiaa”) ja edistymistä ei näe heti. Vastassa on puhelin, joka palkitsee sekunnissa. Ei ihme, että se voittaa. Lue lisää siitä, miksi lykkäämme asioita: miksi lykkään asioita.
Hyvä uutinen: kaikkiin kolmeen voi vaikuttaa. Tuo palkinto lähemmäs pienillä tavoitteilla, tee tehtävästä selkeä konkreettisilla kysymyksillä ja tee edistyminen näkyväksi testaamalla itseäsi ja rastittamalla.
Miten motivoida itsensä opiskelemaan: suunnitelma tälle päivälle
- Kirjoita kolme kysymystä. Ei ”luku 4” vaan ”Mikä laukaisi ensimmäisen maailmansodan? Mitä on fotosynteesi? Miten tulo derivoidaan?” Kysymys on selkeä tavoite.
- Puhelin toiseen huoneeseen. Ei näyttö alaspäin pöydälle. Adrian Ward tiimeineen (2017) havaitsi, että pelkkä puhelimen läsnäolo pöydällä oli yhteydessä heikompiin tuloksiin tarkkaavaisuustesteissä. Myöhemmät kokeet eivät aina vahvistaneet tätä, mutta puhelimen siirtäminen ei maksa mitään.
- 25 minuuttia ja sitten tauko. Käynnistä ajastin ja lupaa itsellesi, että saat lopettaa sen jälkeen. Näin rakennat blokit: pomodoro-tekniikka.
- Aloita helpoimmasta kysymyksestä. Nopea ensimmäinen voitto saa sinut vauhtiin.
- Testaa itsesi lopuksi. Sulje muistiinpanot ja vastaa kolmeen kysymykseen muistinvaraisesti. Kirjoita se, mitä et osannut, huomisen listalle.
Opiskelutekniikat, jotka oikeasti toimivat
John Dunlosky tiimeineen (2013) kävi läpi satoja tutkimuksia kymmenestä suositusta oppimistekniikasta. Näin he arvioivat ne:
| Tekniikka | Hyöty katsauksessa | Näin teet |
|---|---|---|
| Testaa itseäsi (palauta mieleen muistista) | Suuri | Kysymykset, kortit, vanhat tenttikysymykset, selitä ääneen ilman muistiinpanoja |
| Hajautettu kertaus | Suuri | Palaa samaan aiheeseen 1, 3 ja 7 päivän päästä sen sijaan, että lukisit kaiken kerralla |
| Kysy itseltäsi ”miksi” | Kohtalainen | Kysy jokaisen tiedon kohdalla: ”Miksi näin on?” |
| Vaihteleva harjoittelu | Kohtalainen | Sekoita erityyppisiä tehtäviä sen sijaan, että teet kymmenen samanlaista peräkkäin |
| Tiivistelmät, avainsanat | Pieni | Hyödyllinen vain täydennyksenä |
| Alleviivaus ja uudelleenlukeminen | Pieni | Antaa tunteen osaamisesta, mutta auttaa muistia vain vähän |
Henry Roediger ja Jeffrey Karpicke (2006) osoittivat sen kokeessa: opiskelijat, jotka lukemisen jälkeen harjoittelivat tekstin palauttamista muistista, muistivat sen viikkoa myöhemmin paremmin kuin ne, jotka lukivat sen uudelleen, vaikka he tunsivat olonsa epävarmemmaksi heti lukemisen jälkeen. Nicholas Cepeda tiimeineen (2006) kokosi satoja kokeita: lukemisen hajauttaminen useammalle päivälle voittaa saman ajan ahtamisen yhteen istuntoon. Jos haluat pelillistetyn lähestymistavan, katso miten pelillistää opiskelu.
Kun luettavaa on liikaa
Luettavien vuori lamaannuttaa. Pilko se pieniksi paloiksi:
- Tee lista luvuista tai aiheista (esim. 20 aihetta tenttiin).
- Laske tenttiin jäljellä olevat päivät ja vähennä niistä kaksi kertaamiseen.
- Jaa aiheet päiville; ehkä ”2 aihetta tänään”.
- Joka päivä: uutta asiaa ja lyhyt itsetesti eilisestä.
Yhtäkkiä kyse ei ole enää ”koko biologiasta” vaan ”tänään solu ja fotosynteesi, 3 blokkia”. Jos haluat pilkkoa isoja tehtäviä, katso näin pilkot ison tehtävän.
Palkinnot ja edistyminen, jotka pitävät sinut liikkeellä
- Rastita. Jokainen vastattu kysymys tai valmis blokki on rasti. Näkyvä edistyminen motivoi (katso kun mikään ei motivoi).
- Pieni palkinto heti. Kolmen blokin jälkeen: kävely, välipala, sarjan jakso – etukäteen päätetty, ei neuvoteltu.
- Sama aika, sama paikka. Lue joka päivä samaan aikaan saman pöydän ääressä, niin aivot oppivat, että ”täällä luetaan”.
- Ei syyllisyyttä. Jäikö päivä väliin? Jatka huomenna. Itsensä syyttäminen yleensä pidentää lykkäämistä.
Kokeile nyt: 3 kysymystä ja 25 minuuttia
CORTEXissa (ilmainen kaikille) painat Q, kirjoitat ”Biologia: 3 kysymystä tänään ~25m” ja käynnistät tehtävälle 25 minuutin fokusjakson. Jokainen valmis tehtävä antaa XP:tä ja näkyy edistymisessäsi: lukemisesta tulee pieni peli loputtoman vuoren sijaan. Kertaamista varten voit lisätä päivittäisen tavan ”Itsetesti 10 min”.
Usein kysytyt kysymykset
Miten motivoin itseni opiskelemaan, kun ei huvita?
Kirjoita kolme konkreettista kysymystä tälle päivälle, vie puhelin toiseen huoneeseen ja laita ajastin 25 minuuttiin tietäen, että saat lopettaa sen jälkeen. Aloita helpoimmasta kysymyksestä. Testaa itsesi lopuksi muistinvaraisesti: edistymisen tunne vie sinut seuraavaan blokkiin.
Miten lopetan lykkäämisen ja pääsen lukemisen alkuun?
Tee ensimmäisestä askeleesta pikkuruinen ja konkreettinen (avaa kirja ja kirjoita kolme kysymystä), laita puhelin pois ja käytä lyhyttä ajastinta. Vaikeinta on aloittaa; ensimmäinen näkyvä voitto saa sinut yleensä vauhtiin.
Mikä on tehokkain tapa lukea?
Laajan katsauksen (Dunlosky ym., 2013) mukaan itsensä testaaminen ja hajautettu kertaus toimivat parhaiten. Uudelleenlukeminen ja alleviivaus tuntuvat tuottavilta, mutta auttavat pitkäkestoista muistia vain vähän.
Kuinka kauan kannattaa lukea yhteen menoon?
Useimmille toimii 25–50 minuuttia ja sen jälkeen lyhyt tauko. Pitkät maratonistunnot ilman taukoja ovat yleensä tehottomampia kuin sama aika jaettuna useaan blokkiin ja useammalle päivälle.
Entä jos luettavaa on liikaa?
Tee lista aiheista, laske tenttiin jäljellä olevat päivät ja jaa aiheet niille niin, että aikaa jää kertaamiseen. Joka päivä: uutta asiaa ja lyhyt itsetesti eilisestä. Pieni päivittäinen suunnitelma on hallittavissa; vuori ei ole.
Lähteet ja lisälukemista
- Dunlosky, J. et al. (2013). Improving students’ learning with effective learning techniques. Psychological Science in the Public Interest, 14(1), 4–58
- Roediger, H. L. & Karpicke, J. D. (2006). Test-enhanced learning: Taking memory tests improves long-term retention. Psychological Science, 17(3), 249–255
- Cepeda, N. J. et al. (2006). Distributed practice in verbal recall tasks: A review and quantitative synthesis. Psychological Bulletin, 132(3), 354–380
- Ward, A. F. et al. (2017). Brain drain: The mere presence of one’s own smartphone reduces available cognitive capacity. Journal of the Association for Consumer Research, 2(2), 140–154
Tee pieni opiskelusuunnitelma
Aloita opiskelupohjalla ja sovita tehtävät ja lukublokit omaan aikatauluusi.
Tee opiskelusuunnitelmani