Miten lukea kokeeseen: kysymykset ja kertaus
Aloita kokeeseen valmistautuminen tarkistamalla, mitä koealueeseen kuuluu, ja yrittämällä vastata yhteen kysymykseen ilman muistiinpanoja. Tarkista vastaus, paikanna kohdat, joita pitää vahvistaa, ja ajoita uusi harjoituskerta. Alla olevat menetelmät ja esimerkkinä annettu 14 päivän suunnitelma ovat vaihtoehtoja, jotka sovitat omaan kokeeseesi, eivät lupaus siitä, että sama aikataulu sopisi kaikille.
- Testaa itsesi: asian palauttaminen mieleen ulkomuistista auttaa muistamaan sen paljon paremmin kuin uudelleenlukeminen (Roediger ja Karpicke, 2006).
- Hajauta: useampi lyhyt sessio usean päivän aikana on parempi kuin yksi pitkä edellisenä iltana (Cepeda ym., 2006).
- Sekoita kysymystyyppejä, kun perusasiat ovat hallussa; se on vaikeampaa, mutta opit valitsemaan oikean menetelmän (Rohrer ja Taylor, 2007).
- Uudelleenlukeminen ja alleviivaaminen antavat edistymisen tunteen, mutta saavat heikot arviot laajassa opiskelutekniikoiden katsauksessa (Dunlosky ym., 2013).
- Kymmenen minuuttia huolista kirjoittamista ennen koetta paransi ahdistuneiden opiskelijoiden tuloksia (Ramirez ja Beilock, 2011).
Miksi muistiinpanojen uudelleenlukeminen ei riitä
Uudelleenlukeminen tuntuu opiskelulta. Teksti tulee tutuksi, alleviivatut rivit rauhoittavat ja nouset pöydästä tuntien, että olet edistynyt. Ongelma on, että jonkin tunnistaminen ei ole sama asia kuin kyky palauttaa se mieleen tyhjän koepaperin edessä.
John Dunlosky ja hänen tutkimusryhmänsä (2013) kävivät läpi kymmenen suosittua opiskelutekniikkaa ja arvioivat, kuinka paljon tutkimus tukee niitä. Uudelleenlukeminen, alleviivaaminen ja tiivistäminen saivat heikot arvosanat. Kaksi tekniikkaa nousi kärkeen: itsensä testaaminen ja opiskelun hajauttaminen ajallisesti (hajautettu kertaus). Molemmat tuntuvat epämukavilta, koska ne näyttävät, mitä et vielä osaa. Juuri sitä epämukavuutta haet.
Neljä toimivaa menetelmää
1. Testaa itsesi
Sulje kirja ja yritä palauttaa mieleen: kirjoita kaikki, mitä muistat aiheesta, vastaa harjoituskysymyksiin, käytä kortteja tai selitä aihe ääneen kuvitteelliselle kaverille. Tarkista sitten ja täytä aukot. Henry Roedigerin ja Jeffrey Karpicken klassisessa kokeessa (2006) tekstistä itseään testanneet opiskelijat muistivat viikkoa myöhemmin selvästi enemmän kuin ne, jotka käyttivät saman ajan uudelleenlukemiseen.
2. Hajauta opiskelu
Neljä tunnin sessiota kahden viikon aikana voittavat yhden neljän tunnin session edellisenä iltana. Cepeda ja hänen tutkimusryhmänsä (2006) kokosivat satoja kokeita ja löysivät tämän hajautusvaikutuksen johdonmukaisesti. Suunnittele, että opiskelet jokaisen aiheen vähintään kolmesti: opit sen, kertaat muutaman päivän päästä ja kertaat uudelleen lähellä koetta. Hajautetun kertauksen opas kertoo, miten ajoitat kertaukset.
3. Sekoita
Kun perusasiat ovat hallussa, harjoittele samassa sessiossa erityyppisiä tehtäviä kahdenkymmenen samanlaisen sijaan. Doug Rohrerin ja Kelli Taylorin tutkimuksessa (2007) erityyppisiä matematiikan tehtäviä harjoitelleet opiskelijat saivat myöhemmässä testissä paljon paremmat tulokset, koska kokeessa sinun täytyy myös tunnistaa, mitä menetelmää kukin kysymys vaatii.
4. Nuku
Nukkuessasi aivot vakiinnuttavat sen, mitä opit päivän aikana (Diekelmann ja Born, 2010). Valvottu yö tarkoittaa, että uhraat opitun muistamisen muutamaan lisätuntiin väsyneenä lukemista. Pidä kiinni tavallisesta nukkumaanmenoajastasi, varsinkin koetta edeltävänä yönä.
14 päivän lukusuunnitelma yhteen kokeeseen
Suunnitelma on tarkoitettu yhteen kokeeseen, kun lukemiseen on noin kaksi tuntia päivässä. Säädä lukuja, jos aiheita on enemmän tai aikaa vähemmän.
- Päivä 1: kartoita koealue. Listaa kaikki aiheet tai luvut. Merkitse jokainen numerolla 1 (osaan), 2 (osittain) tai 3 (uutta minulle). Kerää vanhoja koe- tai tenttikysymyksiä tai harjoitustehtäviä.
- Päivät 2–7: opettele jokainen aihe kerran. Aloita kolmosista. Lyhyitä blokkeja (25 + 5 minuuttia), jokainen päätettynä itsetestaukseen. Kirjaa kaikki kysymykset, joihin et osannut vastata.
- Päivä 8: ensimmäinen kertaus. Kertaa kaikki aiheet testaamalla itseäsi, älä lukemalla. Käytä enemmän aikaa siihen, mikä meni väärin.
- Päivät 9–11: harjoittelu sekoitetuin aihein. Harjoituskysymyksiä eri aiheista samassa sessiossa. Opettele uudelleen se, mikä on yhä heikkoa.
- Päivä 12: harjoituskoe. Vanha koe tai omat kysymyksesi aikarajalla ja ilman muistiinpanoja. Korjaa se rehellisesti ja kirjaa aukot.
- Päivä 13: paikkaa aukot. Vain aiheet, joissa harjoituskoe paljasti puutteita. Lopeta ajoissa.
- Päivä 14: kevyt päivä. Vilkaise kysymyslistaasi, valmistele tavarasi (henkilöllisyystodistus, kynät, laskin) ja mene nukkumaan tavalliseen aikaan.
Onko sinulla alle 14 päivää? Pidä rakenne: kartoitus, oppiminen itseään testaamalla, yksi kertaus, harjoituskoe ja viimeinen kevyt päivä. Jos tarvitset aikataulun koko lukukaudelle etkä vain yhteen kokeeseen, katso opas lukujärjestyksen tekemiseen.
Miten pysyä rauhallisena ennen koetta ja sen aikana
- Kirjoita huolesi ylös. Gerardo Ramirez ja Sian Beilock (2011) pyysivät opiskelijoita käyttämään kymmenen minuuttia lähestyvää koetta koskevien ajatusten ja tunteiden kirjoittamiseen. Ahdistuneet opiskelijat, jotka tekivät niin, menestyivät paremmin kuin ne, jotka eivät.
- Harjoittele koeolosuhteissa. Aikarajallinen harjoituskoe tekee oikeasta kokeesta tutun tuntuisen.
- Hengitä hitaasti, kun jumitut. Muutama hidas hengitys pidemmällä uloshengityksellä voi lievittää jännitystä. Lyhyitä tekniikoita löydät oppaasta miten rauhoittua nopeasti .
- Aloita siitä, minkä osaat. Lue kokeessa kaikki kysymykset, vastaa ensin helpoimpiin ja palaa sitten vaikeisiin.
Mitä voit jättää väliin
- Muistiinpanojen puhtaaksikirjoittaminen siistimmällä käsialalla. Se tuntuu työltä ja rauhoittaa, mutta pohjimmiltaan se on uudelleenlukemista kynä kädessä.
- Maratonsessiot. Noin tunnin tauotta työskentelyn jälkeen tarkkaavaisuus laskee. Lyhyet blokit tauoin tuottavat enemmän; pomodoro-tekniikka on yksinkertainen rytmi.
- Opiskelu puhelin pöydällä. Jätä se toiseen huoneeseen. Jokainen vilkaisu vie sinut pois aiheesta.
- Innostuksen odottaminen. Aloita viidellä minuutilla helpointa aihetta; into tulee yleensä vasta aloittamisen jälkeen. Lisää oppaassa miten motivoida itsensä opiskelemaan.
Suunnittele koe CORTEXissa
CORTEXin (ilmainen kaikille) pohja Tenttikausi rakentaa sinulle tämän suunnitelman: tavoite kokeelle, tehtävä koealueen jakamiseksi aiheisiin, 25 + 5 minuutin lukublokit kalenteriisi, kertaukset ennen koetta, harjoituskoe, viimeinen rauhallinen päivä ja tapa nukkumaan menemiseen. Käytä Fokus-ajastinta jokaisessa blokissa ja ruksi kertaukset sitä mukaa kuin teet ne. Jos sinulla on jo tili, avaa pohja Tenttikausi. Jos haluat koko lukukauden yhteen paikkaan, katso sovellus opiskelun suunnitteluun.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on tehokkain tapa lukea kokeeseen?
Itsensä testaaminen ja opiskelun hajauttaminen useille päiville. Ne ovat oppimistutkimuksen parhaiten tukemia menetelmiä. Sulje muistiinpanot, palauta mieleen, mitä muistat, käy aukot läpi ja palaa jokaiseen aiheeseen muutaman päivän päästä.
Kuinka monta päivää etukäteen lukeminen kannattaa aloittaa?
Tavalliseen kokeeseen noin kaksi viikkoa päivittäistä lukemista on hyvä tavoite. Isommat kokeet, joissa on paljon aiheita, vaativat enemmän. Avainasia on käydä jokainen aihe läpi vähintään kolmesti ennen koepäivää.
Onko parempi lukea edellisenä yönä vai nukkua?
Nukkua. Uni auttaa vakiinnuttamaan sen, mitä opiskelit, ja väsyneet aivot muistavat vähemmän. Kertaa hieman illalla ja mene nukkumaan tavalliseen aikaan.
Kuinka kauan kannattaa lukea ilman taukoa?
Useimmille sopii 25–50 minuutin keskittyminen ja sen jälkeen 5–10 minuutin tauko. Muutaman blokin jälkeen pidä pidempi tauko.
Miten voin lukea kokeeseen yhdessä päivässä?
Priorisoi: listaa aiheet, jotka todennäköisimmin tulevat kokeeseen, testaa itsesi niistä ensin, opettele se, mikä menee väärin, ja tee yksi aikarajallinen harjoituskysymyssarja. Nuku sen jälkeen. Se ei korvaa kahta viikkoa, mutta on parempi kuin koko yön uudelleenlukeminen.
Lähteet ja lisälukemista
- Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J. & Willingham, D. T. (2013): Improving students’ learning with effective learning techniques – Psychological Science in the Public Interest
- Roediger, H. L. & Karpicke, J. D. (2006): Test-enhanced learning: Taking memory tests improves long-term retention – Psychological Science
- Cepeda, N. J., Pashler, H., Vul, E., Wixted, J. T. & Rohrer, D. (2006): Distributed practice in verbal recall tasks: A review and quantitative synthesis – Psychological Bulletin
- Rohrer, D. & Taylor, K. (2007): The shuffling of mathematics problems improves learning – Instructional Science
- Ramirez, G. & Beilock, S. L. (2011): Writing about testing worries boosts exam performance in the classroom – Science
- Diekelmann, S. & Born, J. (2010): The memory function of sleep – Nature Reviews Neuroscience
Tee pieni opiskelusuunnitelma
Aloita opiskelupohjalla ja sovita tehtävät ja lukublokit omaan aikatauluusi.
Tee opiskelusuunnitelmani