Hajautettu kertaus (spaced repetition): näin opiskelet niin, että oikeasti muistat oppimasi
Hajautetussa kertauksessa käyt saman aineiston läpi yhden pitkän opiskelukerran sijaan useita kertoja lyhyemmissä jaksoissa, joiden välissä on taukoja: esimerkiksi seuraavana päivänä, kolmen päivän päästä, viikon päästä ja kahden viikon päästä. Näin muistat asian paljon pidempään kuin jos käyttäisit saman ajan yhteen pänttäysrupeamaan. Se on oppimisen psykologian parhaiten tuettuja löydöksiä, ja se toimii vielä paremmin, kun jokainen kertaus on itsensä testaamista eikä uudelleenlukemista. Kummallista kyllä, useimmat aliarvioivat sitä, koska viime hetken pänttäys tuntuu tehokkaammalta.
- Satojen kokeiden katsaus vahvisti, että ajan mittaan hajautetusti opittu muistetaan paremmin kuin sama asia kerralla opittuna (Cepeda ym., 2006).
- Mitä pidempään sinun pitää muistaa jokin asia, sitä pidemmät välit kannattavat (Cepeda ym., 2008).
- Muistikorteilla opiskeltaessa kertojen hajauttaminen oli tehokkaampaa kuin keskittäminen 90 %:lle osallistujista, mutta 72 % uskoi päinvastoin (Kornell, 2009).
- Kertaaminen niin, että yrität muistaa katsomatta muistiinpanoja, on pitkäaikaisen muistamisen kannalta tehokkaampaa kuin uudelleenlukeminen (Roediger ja Karpicke, 2006).
- Käytännössä: opettele kerran ja kertaa sitten 1, 3, 7 ja 14 päivän päästä, aina itseäsi testaten, ja sovita välit tenttipäivääsi.
Mitä hajautettu kertaus on
Kuvittele kaksi opiskelijaa. Toinen opiskelee sanastoa tunnin putkeen kokeen edellisenä iltana. Toinen jakaa saman tunnin neljään vartin jaksoon viikon mittaan. Kokeen jälkeisenä päivänä molemmat muistavat suunnilleen saman verran. Kuukauden päästä jälkimmäinen muistaa paljon enemmän. Tämä on hajautusvaikutus.
Nicholas Cepeda kollegoineen (2006) kokosi yhteen satoja kokeita sanojen, faktojen ja tekstien oppimisesta, ja tulos oli johdonmukainen: hajautettu oppiminen johtaa parempaan pitkäaikaiseen muistiin kuin keskitetty. Tavallinen selitys on, että jokainen kertaus pienen unohtamisen jälkeen pakottaa aivosi hakemaan tiedon uudelleen, ja juuri tuo hakemisen vaiva vahvistaa muistia.
Miksi lähes kukaan ei käytä sitä
Nate Kornell (2009) pani opiskelijat opettelemaan sanapareja muistikorteilla joko keskitetysti tai hajautetusti. Hajauttaminen toimi paremmin 90 %:lle osallistujista. Silti ensimmäisen jakson jälkeen 72 % uskoi, että keskittäminen oli ollut tehokkaampaa.
Miksi? Kun toistat aineistoa monta kertaa peräkkäin, se tuntuu tutulta ja luulet osaavasi sen. Hajautetussa kertauksessa unohdat hieman ja joudut ponnistelemaan, ja se tuntuu epäonnistumiselta. Todellisuudessa juuri se on hyödyllistä ponnistelua. Jos kertaus tuntuu epäilyttävän helpolta, kertausvälisi on luultavasti liian lyhyt.
Miten hajautettua kertausta käytetään
- Opettele aineisto kerran. Opiskele aihe tai luku ja testaa lopuksi itsesi ilman muistiinpanoja. Merkitse, mitä et osaa.
- Kertaa seuraavana päivänä. Lyhyesti ja ulkomuistista: kirjoita, mitä muistat, tai vastaa omiin kysymyksiisi. Tarkista sen jälkeen.
- Kertaa kolmen päivän päästä. Taas itseäsi testaten. Helposti sujuvien aiheiden seuraavaa kertausta voi siirtää myöhemmäksi.
- Kertaa viikon päästä. Käytä enemmän aikaa siihen, mikä ei vielä jää mieleen.
- Kertaa kahden viikon päästä ja sen jälkeen tarpeen mukaan. Jos tarvitset tietoa pidempään, jatka kuukauden päästä.
- Sovita välit määräaikaasi. Cepeda kollegoineen (2008) havaitsi, että mitä pidempään sinun pitää muistaa jokin asia, sitä pidemmät välit kannattavat: viikon päästä olevaan tenttiin riittää kertaus päivän tai kahden välein; muutaman kuukauden päästä olevaan tenttiin toimivat paremmin viikkojen välit.
Kertaa testaamalla itseäsi, älä lukemalla uudelleen
Hajautettu kertaus on tehokkaimmillaan yhdistettynä aktiiviseen palauttamiseen. Henry Roediger ja Jeffrey Karpicke (2006) osoittivat, että opiskelijat, jotka lukivat tekstin kerran ja testasivat sitten itsensä, muistivat sen viikon päästä paremmin kuin ne, jotka lukivat sen useaan kertaan, vaikka viisi minuuttia opiskelun jälkeen näytti päinvastaiselta.
Tapoja testata itseäsi:
- Muistikortit (paperilla tai sovelluksessa): toisella puolella kysymys, toisella vastaus. Kertaa jo osaamasi kortit pidemmän ajan kuluttua.
- Tyhjä paperi: kirjoita kaikki, mitä muistat aiheesta, ja vertaa sitten muistiinpanoihisi.
- Omat kysymykset: kirjoita jokaisen opiskelukerran jälkeen kolme kysymystä, joihin vastaat seuraavalla kerralla.
- Selittäminen ääneen: ikään kuin opettaisit asian jollekulle toiselle.
Miten kertaukset sovitetaan koko tenttikauteen, kerrotaan oppaassa miten teet lukusuunnitelman.
Missä hajautetun kertauksen rajat kulkevat
- Se vaatii aikaa. Jos tentti on huomenna, ei ole mitään hajautettavaa. Hajautettu kertaus on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin päivien ja viikkojen kuluessa.
- Se ei korvaa ymmärtämistä. Kertaa sitä, minkä ymmärrät. Ymmärrä ensin, toista sitten.
- Sitä on tutkittu eniten faktojen ja sanaston osalta. Monimutkaisissa taidoissa (ongelmanratkaisu, kirjoittaminen) hajautettu harjoittelu auttaa myös, mutta tutkimusta on vähemmän.
Kokeile nyt CORTEXissa
CORTEXissa (ilmainen kaikille) ei ole omia muistikortteja, mutta se ajoittaa kertauksesi: pikalisäyksellä kirjoitat ”Kertaa aihe 3 huomenna”, ”3 päivän päästä” ja ”ensi viikolla”, ja tehtävät ilmestyvät oikeille päiville. ”Tenttikausi”-pohja luo itse kertaukset 14, 7, 3 ja 1 päivä ennen tenttiä. Ja voit nähdä hajautetun kertauksen toiminnassa Brain Academyssa: oppituntien kysymykset palaavat Kertauksessa yhä pidemmin välein, ja jo hallitsemasi asiat lakkaavat tulemasta vastaan. Jos sinulla on jo tili, avaa Kertaus Akatemiassa.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä hajautettu kertaus on?
Hajautettu kertaus on opiskelutapa, jossa käyt saman aineiston läpi useita kertoja yhä pidemmin välein (esimerkiksi 1, 3, 7 ja 14 päivän päästä) yhden pitkän rupeaman sijaan. Näin muistat sen paljon pidempään.
Mitkä ovat parhaat välit?
Se riippuu siitä, kuinka kauan sinun pitää muistaa aineisto. Viikon päästä olevaan tenttiin riittää kertaus päivän tai kahden välein; muutaman kuukauden päästä olevaan tenttiin kannattavat viikkojen välit. 1, 3, 7 ja 14 päivää on hyvä alku.
Toimiiko hajautettu kertaus viime hetkellä?
Vain osittain. Jos tentti on huomenna, ei ole mitään hajautettavaa. Hyöty näkyy päivien ja viikkojen kuluessa, joten parasta on aloittaa vähintään kaksi viikkoa ennen tenttiä.
Kannattaako kerrata lukemalla uudelleen vai testaamalla itseään?
Testaamalla itseäsi. Tutkimusten mukaan ulkomuistista palauttaminen vahvistaa muistia enemmän kuin uudelleenlukeminen, vaikka uudelleenlukeminen rauhoittaa enemmän. Paras yhdistelmä on hajauttaminen ja itsensä testaaminen.
Tarvitsenko muistikorttisovelluksen?
Et. Paperiset muistikortit, jotka lajittelet laatikoihin sen mukaan, miten hyvin osaat ne, tai omat kysymykset vihossa toimivat yhtä lailla. Sovellus vain pitää kirjaa kertauspäivistä puolestasi.
Lähteet ja lisälukemista
- Cepeda, N. J., Pashler, H., Vul, E., Wixted, J. T. & Rohrer, D. (2006): Distributed practice in verbal recall tasks: A review and quantitative synthesis – Psychological Bulletin
- Cepeda, N. J., Vul, E., Rohrer, D., Wixted, J. T. & Pashler, H. (2008): Spacing effects in learning: A temporal ridgeline of optimal retention – Psychological Science
- Kornell, N. (2009): Optimising learning using flashcards: Spacing is more effective than cramming – Applied Cognitive Psychology
- Roediger, H. L. & Karpicke, J. D. (2006): Test-enhanced learning: Taking memory tests improves long-term retention – Psychological Science
- Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J. & Willingham, D. T. (2013): Improving students’ learning with effective learning techniques – Psychological Science in the Public Interest
Tee pieni opiskelusuunnitelma
Aloita opiskelupohjalla ja sovita tehtävät ja lukublokit omaan aikatauluusi.
Tee opiskelusuunnitelmani